Kotitalousvähennys on merkittävä veroetu, joka voi alentaa omakotitalon kattoremontin kokonaiskustannuksia huomattavasti. Vähennys koskee kattoremontin työkustannuksia, ei materiaaleja tai tarvikkeita. Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa henkilöä kohden, joten pariskunta voi saada yhteensä jopa 4 500 euron veroedun. Tässä artikkelissa selvitämme, miten hyödyntää tätä etua tehokkaasti, milloin vähennys kannattaa käyttää ja miten se vaikuttaa kattoremontin kokonaisbudjettiin.
Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa kattoremontissa?
Kotitalousvähennys kattoremontissa tarkoittaa verotuksessa saatavaa etua, joka koskee remontin työosuutta. Vähennys myönnetään vain työkustannuksista, ei materiaaleista tai tarvikkeista. Omakotitalon kattoremontti kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin, kun työn tekee ulkopuolinen, ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys.
Kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvat kattoremontissa esimerkiksi:
- Vanhan katon purku- ja asennustyöt
- Peltikaton asennus ja siihen liittyvät työt
- Sadevesijärjestelmien asennustyöt
- Kattoturvatuotteiden asennustyöt
- Katon huolto- ja korjaustyöt
Kotitalousvähennyksen ulkopuolelle jäävät puolestaan:
- Kattomateriaalit kuten pelti
- Tarvikkeet kuten ruuvit ja kiinnikkeet
- Sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden materiaalit
- Suunnittelutyö ja tarvittavat luvat
On tärkeää huomata, että kotitalousvähennys on henkilökohtainen veroetu, jonka voi hyödyntää oman vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapitotöissä. Vähennys tehdään suoraan maksettavasta verosta, ei verotettavasta tulosta.
Kuinka paljon kotitalousvähennystä voi saada kattoremontista?
Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa henkilöä kohden. Omakotitalossa asuva pariskunta voi siis saada yhteensä jopa 4 500 euron veroedun. Vähennyksen määrä on 40 % työkustannuksista, kun työn tekee yritys. Vähennyksessä on 100 euron omavastuuosuus, joka vähennetään kerran vuodessa.
Esimerkkilaskelma peltikattoremontin kotitalousvähennyksestä:
- Remontin kokonaishinta: 15 000 €
- Työn osuus: 7 000 € (yleensä noin 40-50 % kokonaishinnasta)
- Materiaalien osuus: 8 000 €
- Kotitalousvähennyksen määrä: (7 000 € × 40 %) – 100 € = 2 700 €
- Todellinen vähennys: 2 250 € (enimmäismäärä per henkilö)
Jos omakotitalon omistaa pariskunta, molemmat voivat hakea vähennystä. Tällöin remontin työkustannukset kannattaa jakaa puolisoiden kesken, jolloin kokonaisvähennys voi olla jopa 4 500 euroa.
Suuremmissa kattoremonttikokonaisuuksissa, joissa työkustannukset ovat korkeammat, kannattaa harkita remontin jakamista eri verovuosille maksimaalisen verohyödyn saamiseksi. Näin kotitalousvähennyksen enimmäismäärää voi hyödyntää useampana vuonna peräkkäin.
Miten kotitalousvähennystä haetaan käytännössä?
Kotitalousvähennyksen hakeminen kattoremontin kustannuksista on suoraviivainen prosessi. Vähennystä ei tarvitse hakea etukäteen, vaan se ilmoitetaan veroilmoituksessa remontin maksuvuotta seuraavana keväänä.
Näin haet kotitalousvähennystä kattoremontin kustannuksista:
- Säilytä kaikki kattoremonttia koskevat kuitit ja laskut
- Varmista, että laskuissa on eritelty työn ja materiaalien osuudet selkeästi
- Tarkista, että kattoremonttiyrityksesi kuuluu ennakkoperintärekisteriin (voit tarkistaa tämän YTJ-palvelusta)
- Ilmoita kattoremontin tiedot veroilmoituksessa:
- Yrityksen nimi ja Y-tunnus
- Työn suorituspäivämäärä
- Maksettu summa ja työn osuus siitä
- Kohteen tiedot (oman vakituisen asunnon osoite)
- Jos omakotitalon omistavat puolisot yhdessä, sopikaa kustannusten jakamisesta etukäteen
Verotoimisto saattaa pyytää tositteita jälkikäteen, joten säilytä kuitit ja laskut vähintään kuusi vuotta. Voit hakea kotitalousvähennystä myös OmaVero-palvelussa ennakkoon vuoden aikana, jolloin se huomioidaan jo ennakonpidätysprosentissa.
Me Harjawalla autamme asiakkaitamme kotitalousvähennyksen hyödyntämisessä toimittamalla selkeät, eritellyt laskut, joissa työn ja materiaalien osuudet ovat helposti erotettavissa. Näin varmistamme, että saat kattoremonttisi kustannuksista täyden verohyödyn.
Milloin kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää kattoremontissa?
Kotitalousvähennyksen optimaalinen hyödyntäminen kattoremontissa vaatii hyvää ajoitusta. Verosuunnittelun kannalta on keskeistä tietää, että vähennys myönnetään sinä vuonna, jolloin lasku on maksettu – ei välttämättä työn suoritusvuonna.
Parhaat ajankohdat kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen ovat:
- Vuodenvaihteen hyödyntäminen – Jos olet jo käyttänyt kuluvana vuonna kotitalousvähennyksen maksimimäärän, ajoita kattoremontin laskun maksaminen seuraavan vuoden puolelle
- Suurten remonttien jakaminen kahdelle vuodelle – Jos kattoremontti on laaja ja työkustannukset korkeat, kannattaa harkita maksujen jakamista kahdelle eri verovuodelle
- Puolisoiden vähennysoikeuden hyödyntäminen – Pariskunta voi jakaa kustannukset ja saada kaksinkertaisen vähennysmäärän
- Kokonaisverosuunnittelu – Tarkastele tulevien vuosien odotettavissa olevia tulojasi ja veroja, ja ajoita kattoremontti vuodelle, jolloin maksettavat verot ovat korkeimmillaan
Kattoremontin ajoittaminen vuodenvaihteen yli voi tuoda merkittäviä veroetuja. Esimerkiksi lokakuussa aloitetun remontin maksut voi jakaa niin, että osa maksetaan joulukuussa ja loput tammikuussa. Näin kotitalousvähennystä voi saada molemmilta verovuosilta.
Vaikka verosuunnittelu on tärkeää, katon kunto on kuitenkin ensisijainen kriteeri remontin ajoituksessa. Vuotava katto kannattaa korjata välittömästi vuodenajasta riippumatta, sillä viivyttely voi johtaa suurempiin vahinkoihin ja kustannuksiin.
Miten kotitalousvähennys vaikuttaa kattoremontin kokonaisbudjettiin?
Kotitalousvähennys pienentää omakotitalon kattoremontin todellisia kokonaiskustannuksia merkittävästi. Vähennys alentaa suoraan maksettavan veron määrää, mikä tekee siitä erityisen tehokkaan tavan säästää remonttikustannuksissa.
Esimerkki kattoremontin kokonaiskustannuksista kotitalousvähennyksen jälkeen:
- Peltikattoremontin kokonaishinta: 15 000 €
- Työn osuus (45%): 6 750 €
- Materiaalien osuus (55%): 8 250 €
- Kotitalousvähennys yhdelle henkilölle: (6 750 € × 40 %) – 100 € = 2 600 €, rajoittuu 2 250 euroon
- Kattoremontin lopullinen kustannus: 15 000 € – 2 250 € = 12 750 €
Jos omakotitalon omistaa pariskunta ja molemmat hakevat vähennystä, kokonaishyöty voi olla jopa 4 500 euroa, jolloin remontin todellinen kustannus olisi 10 500 euroa.
Budjettia suunnitellessa on hyvä huomioida, että:
- Kotitalousvähennys realisoituu vasta veronpalautuksena seuraavana vuonna tai alentuneena veroprosenttina, jos haet muutosta ennakonpidätykseen
- Rahoitusta suunnitellessa on laskettava, että koko remonttisumma on maksettava ensin
- Jos käytät rahoitusta, vertaile eri vaihtoehtoja – tarjoamme myös joustavia rahoitusratkaisuja peltikattoremontteihin
Kotitalousvähennyksen ansiosta laadukas peltikattoremontti tulee usein edullisemmaksi kuin alun perin ajattelit. Kannattaa panostaa kestäviin, suomalaisiin materiaaleihin ja ammattitaitoiseen asennukseen, sillä kotitalousvähennyksen jälkeen ero halvimman ja laadukkaimman vaihtoehdon välillä pienenee.
Me Harjawalla teemme laadukkaita peltikattoremontteja suomalaisilla tuotteilla ja tarjoamme asiakkaillemme selkeät, kotitalousvähennykseen optimoidut laskut. Sydämellä tehty kattoremontti takaa pitkäikäisen, turvallisen ja energiatehokkaan katon, jonka todellinen kustannus jää kotitalousvähennyksen ansiosta kohtuulliseksi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Mitkä seikat vaikuttavat ilmavesilämpöpumpun käyttöikään?
- Mitkä älyratkaisut tukevat energiatehokasta kotia energiaremontin jälkeen?
- Kattoremontin vaiheet selitettynä askel askeleelta
- Kuinka energiaremontti vaikuttaa talon arvoon pitkällä aikavälillä?
- Mitkä ovat yleisimmät ongelmat peltikaton asennuksessa ja niiden ratkaisut?