Energiaremontti on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä pitkällä aikavälillä. Kun taloon tehdään energiatehokkuutta parantavia muutoksia, kuten kattoremontti, lisäeristys tai lämmitysjärjestelmän uusiminen, vähenee rakennuksen energiankulutus merkittävästi. Tämä johtaa suoraan pienempiin hiilidioksidipäästöihin, sillä valtaosa suomalaisen omakotitalon, rivitalon tai taloyhtiön hiilijalanjäljestä muodostuu juuri lämmityksestä ja energiankäytöstä. Vaikka energiaremontti aiheuttaa hetkellistä ympäristökuormitusta, maksaa se itsensä takaisin ilmaston näkökulmasta tyypillisesti jo muutamassa vuodessa.
Mikä on energiaremontin merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Energiaremonttien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä, sillä rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä tekee energiaremonteista avaintyökalun kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Suomalainen rakennuskanta on osittain vanhentunutta energiatehokkuuden näkökulmasta. Erityisesti 1970-80-luvuilla rakennetut omakotitalot ja rivitalot kuluttavat huomattavasti enemmän energiaa kuin nykystandardien mukaiset rakennukset. Tämä tarjoaa merkittävän mahdollisuuden päästöjen vähentämiseen.
Energiaremontin vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen on kaksitahoinen: se vähentää suoraan energiankulutusta ja samalla pienentää energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä. Taloyhtiöissä tehtävät energiaremontit voivat vähentää asumisen hiilijalanjälkeä jopa 40-60 prosenttia, mikä tekee niistä erittäin tehokkaita ilmastotoimia.
Miten kattoremontti voi pienentää hiilijalanjälkeä?
Kattoremontti vaikuttaa merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen, sillä katon kautta voi kadota jopa 20% talon lämpöenergiasta. Uusi, hyvin eristetty peltikatto vähentää lämpöhukkaa ja alentaa lämmityskustannuksia, mikä suoraan pienentää rakennuksen energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.
Kattomateriaalien valinnalla on myös merkitystä hiilijalanjäljen kannalta. Peltikatto on ekologinen vaihtoehto, sillä se on pitkäikäinen, täysin kierrätettävä ja sen valmistus aiheuttaa verrattain vähän päästöjä muihin katemateriaaleihin verrattuna. Kotimaassa valmistettu peltikatto tukee myös lähituotantoa, mikä vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.
Nykyaikaiset eristysmateriaalit ovat huomattavasti tehokkaampia kuin vuosikymmeniä sitten käytetyt. Kun kattoremontin yhteydessä parannetaan yläpohjan eristystä, vähenee energiankulutus ympäri vuoden: talvella lämpö pysyy sisällä ja kesällä kuumuus ulkona. Tämä tasaa energiankulutusta ja vähentää niin lämmityksen kuin mahdollisen jäähdytyksenkin aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Kuinka paljon energiaremontti vähentää asumisen päästöjä?
Energiaremontin vaikutus asumisen päästöihin on merkittävä ja vaihtelee rakennuksen tyypin, iän ja lähtötilanteen mukaan. Tyypillisesti kokonaisvaltainen energiaremontti voi vähentää rakennuksen hiilijalanjälkeä 30-70% alkuperäisestä tasosta.
Omakotitaloissa, joissa on vanha ja tehottomampi lämmitysjärjestelmä, energiaremontin vaikutus päästöihin on usein kaikkein suurin. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön ja kattoremontti voi puolittaa talon hiilijalanjäljen. Rivitaloissa ja taloyhtiöissä energiaremonttien vaikutus korostuu mittakaavaedun ansiosta.
Energiaremontin päästövähennykset syntyvät pääasiassa pienemmän energiankulutuksen kautta. Lisäksi energiatehokkuuden parantuminen vähentää tarvetta tuottaa uutta energiaa, mikä osaltaan pienentää päästöjä koko energiantuotantoketjussa. Tämä kumulatiivinen vaikutus tekee energiaremonteista erityisen tehokkaita ilmastotoimia.
Mitkä energiaremontin toimenpiteet tuottavat suurimman ilmastohyödyn?
Suurimman ilmastohyödyn tuottavat yleensä lämmitysjärjestelmän uusiminen ja rakennuksen vaipan tiivistäminen. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, kuten maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, voi yksinään vähentää rakennuksen hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Kattoremontti yhdistettynä yläpohjan lisäeristykseen on myös erittäin tehokas toimenpide, etenkin vanhemmissa rakennuksissa. Se vähentää lämpöhukkaa, mikä on suoraan verrannollinen energiankulutukseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin.
Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto energiatehokkaisiin malleihin vähentää vetoisuutta ja lämpöhukkaa, mikä voi tuottaa 10-15% säästön lämmitysenergian kulutuksessa. Ilmanvaihdon modernisointi lämmöntalteenotolla varustettuna voi säästää jopa 30% lämmitysenergiasta.
Toimenpiteiden ilmastohyödyt riippuvat myös rakennuksen nykyisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta. Usein parhaat tulokset saavutetaan kokonaisvaltaisella remontilla, jossa huomioidaan kaikki energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät.
Milloin energiaremontti kannattaa tehdä hiilijalanjäljen näkökulmasta?
Hiilijalanjäljen näkökulmasta energiaremontti kannattaa tehdä mahdollisimman pian, sillä jokainen vuosi tehottomalla energiankäytöllä kasvattaa ympäristökuormitusta. Optimaalinen ajoitus on usein silloin, kun rakennuksen rakenteet muutenkin vaativat korjaamista.
Erityisen hyödyllinen ajoitus on, kun katto kaipaa uusimista. Kattoremontin yhteydessä on kustannustehokasta parantaa yläpohjan eristystä, mikä tuottaa merkittävän energiansäästön ja pienentää hiilijalanjälkeä. Materiaalien valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat yleensä pieniä verrattuna pitkän aikavälin energiansäästöjen ilmastohyötyihin.
On myös huomioitava, että energiaremontin hiilijalanjälki ”maksaa itsensä takaisin” tyypillisesti 1-5 vuodessa riippuen toimenpiteistä. Tämän jälkeen kaikki energiansäästöt ovat puhdasta ilmastovoittoa. Siksi energiaremonttia ei kannata lykätä, vaan se tulisi toteuttaa heti, kun taloudelliset resurssit sen mahdollistavat.
Miten energiaremontti tukee kestävää asumista ja tulevaisuuden ilmastotavoitteita?
Energiaremontti on keskeinen osa kestävää asumista ja välttämätön askel kohti hiilineutraalia Suomea. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tukee suoraan EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita, joiden mukaan hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.
Tulevaisuudessa rakennusten energiatehokkuusmääräykset tiukkenevat entisestään, ja kiinteistönomistajilta odotetaan yhä vastuullisempaa toimintaa. Ennakoiva energiaremontti valmistaa rakennuksen näihin muutoksiin ja voi nostaa kiinteistön arvoa pitkällä aikavälillä.
Kestävän asumisen trendit, kuten energiaomavaraisuus ja älykkäät energiaratkaisut, voidaan helpommin integroida energiaremontin yhteydessä. Esimerkiksi aurinkopaneelien asentaminen uuden peltikaton yhteyteen on luonteva tapa yhdistää kattoremontti ja uusiutuvan energian tuotanto.
Me Harjawalla olemme sitoutuneet tarjoamaan ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat suomalaisten kiinteistönomistajien tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään. Sydämellä tehdyt energiaremontit ja peltikattoratkaisumme on suunniteltu kestämään suomalaisissa olosuhteissa, mikä itsessään on tärkeä osa ympäristövastuuta – kestävät ratkaisut ovat aina ekologisempia kuin lyhytikäiset vaihtoehdot.
