Talon lämpövuotojen tarkistaminen lämpökameralla on tehokas tapa havaita rakenteissa piileviä energiahävikin lähteitä. Lämpökamera näyttää pintojen lämpötilaerot värieroina, paljastaen kohdat joista lämpöä karkaa ulkoilmaan. Oikeissa olosuhteissa tehtynä tarkastus auttaa tunnistamaan puutteellisen eristyksen, ilmavuodot ja muut rakenteelliset ongelmat, jotka lisäävät lämmityskuluja ja heikentävät asumismukavuutta.
Mitä lämpövuodot ovat ja miksi ne kannattaa paikantaa omakotitalossa?
Lämpövuodot ovat kohtia rakenteissa, joista talon sisälämpö pääsee karkaamaan ulkoilmaan tai kylmä ulkoilma tunkeutumaan sisään. Niitä aiheuttavat puutteellinen eristys, raot rakenteissa, tiivisteiden kuluminen tai rakenteiden kosteusvauriot. Pieneltäkin vaikuttavat lämpövuodot voivat nostaa lämmityskustannuksia merkittävästi ja aiheuttaa vedon tunnetta.
Omakotitalossa lämpövuodot vaikuttavat suoraan asukkaan asumismukavuuteen ja kukkaroon. Lämpövuotojen paikallistaminen on tärkeää, koska:
- Ne voivat nostaa energiankulutusta jopa 15-30%
- Ne aiheuttavat vedon tunnetta ja epätasaista lämpötilaa eri huoneissa
- Kylmät pinnat voivat altistaa kosteuden tiivistymiselle ja homeongelmille
- Korjaamalla vuotokohdat voi säästää satoja euroja vuodessa lämmityskuluissa
Omakotitaloissa asukas vastaa itse rakennuksen kunnosta ja energiatehokkuudesta, joten omatoiminen tarkastus on erityisen järkevää. Vuotokohtien löytäminen ajoissa auttaa myös ehkäisemään mahdollisia rakenteellisia vaurioita ja säilyttämään talon arvon.
Miten lämpökamera toimii ja mitä laitetta kotikäyttöön kannattaa hankkia?
Lämpökamera havaitsee pintojen infrapunasäteilyä, joka muunnetaan visuaaliseksi kuvaksi näyttäen eri lämpöiset alueet eri väreillä. Kamera ei ”näe” suoraan lämpövuotoja vaan lämpötilaeroja, joita tulkitsemalla voidaan tunnistaa rakenteelliset ongelmat. Yleensä lämpimät alueet näkyvät punaisina ja kylmät sinisinä.
Kotikäyttöön sopivat lämpökameraratkaisut jakautuvat kolmeen ryhmään:
- Älypuhelimeen liitettävät lämpökamerat: Hintahaarukka 200-500€, helppo käyttää, mutta tarkkuus rajallinen. Sopii perustason lämpövuotojen havaitsemiseen.
- Kuluttajatason lämpökamerat: 500-1500€, parempi tarkkuus ja monipuolisemmat ominaisuudet. Hyvä vaihtoehto omakotitalon säännölliseen tarkastukseen.
- Ammattitason lämpökamerat: 1500-10000€, erittäin tarkka mutta kotikäyttöön usein tarpeettoman kallis.
Lämpökameran lyhytaikainen vuokraaminen on myös kustannustehokas vaihtoehto. Useimmat rakennustarvikeliikkeet ja konevuokraamot tarjoavat lämpökameroita vuokralle 50-100€ päivähintaan. Kotikäyttöön suosittelemme vähintään 160×120 pikselin resoluutiolla ja 0,1°C lämpötilatarkkuudella varustettua kameraa.
Mitkä ovat yleisimmät lämpövuotokohdat omakotitalossa?
Omakotitalossa lämpövuotoja esiintyy tyypillisimmin kohdissa, joissa rakenteen eristys on puutteellinen tai rakenteissa on rakoja. Tavallisimpia ongelmakohtia ovat ikkunoiden ja ovien tiivisteet, joiden kautta voi herkästi vuotaa sekä lämpöä ulos että vetoa sisään.
Muita tyypillisiä lämpövuotokohtia omakotitaloissa ovat:
- Seinien ja katon liitoskohdat sekä nurkat, joissa eristys voi olla puutteellinen
- Läpiviennit (putket, ilmanvaihtokanavat, sähköjohdot) seinissä ja yläpohjassa
- Pistorasiat ja valokatkaisijat ulkoseinissä, joista kylmä ilma pääsee sisään
- Perustusten ja alapohjan liitoskohdat, erityisesti vanhemmissa taloissa
- Ilmanvaihtoventtiilien ympäristö ja kanavien eristämättömät osat
- Yläpohjan luukku, jonka tiivistys on usein puutteellinen
Lämpökamerakuvassa lämpövuoto näkyy yleensä sinisenä (kylmänä) alueena sisäpuolelta kuvattaessa. Kylmät alueet viittaavat kohtiin, joissa sisäilma jäähtyy ulkoa tulevan kylmän ilman vaikutuksesta. Ulkopuolelta kuvattaessa vuotokohdat näkyvät puolestaan punaisina eli lämpimämpinä alueina.
Milloin ja millaisissa olosuhteissa lämpökuvaus kannattaa tehdä?
Lämpökuvaus kannattaa tehdä silloin, kun sisä- ja ulkolämpötilan ero on vähintään 15 astetta. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen olosuhteissa lämmityskautta eli lokakuusta huhtikuuhun. Ihanteellinen aika on talvella, kun ulkona on selvästi pakkasta.
Optimaaliset olosuhteet lämpökuvaukselle ovat:
- Pilvinen, tyyni päivä (auringon paiste ja tuuli vääristävät tuloksia)
- Aamuvarhaisella ennen auringonnousua tai illalla auringonlaskun jälkeen
- Ei voimakasta lumisadetta tai vesisadetta kuvauspäivänä
- Tasaiset olosuhteet (ei äkillisiä lämpötilanvaihteluita edeltävinä päivinä)
Valmistele omakotitalo kuvausta varten huolellisesti. Kytke lattialämmitys päälle vähintään 24 tuntia ennen kuvausta ja säädä huonelämpötila normaaliksi. Varmista, että huonekalut eivät ole aivan ulkoseinien vieressä, sillä ne estävät ilman kiertämistä ja vääristävät mittaustuloksia. Sulje ilmanvaihto vähintään tunniksi ennen kuvausta, jotta ilmavirtaukset eivät vääristä tuloksia.
Miten suoritat lämpökamerakuvauksen oikeaoppisesti itse?
Lämpökamerakuvaus suoritetaan järjestelmällisesti käymällä talon kaikki tilat läpi ja kuvaamalla erityisesti riskialttiit kohdat. Kalibroi lämpökamera ensin valmistajan ohjeiden mukaan. Mittaa ja kirjaa sisä- ja ulkolämpötila sekä suhteellinen kosteus, sillä näitä tietoja tarvitaan tulosten tulkinnassa.
Näin etenet lämpökamerakuvauksessa vaihe vaiheelta:
- Aloita talon ulkopuolelta ja kuvaa julkisivut ja katto kokonaiskuvan saamiseksi
- Siirry sisätiloihin ja kuvaa järjestelmällisesti seinät, lattiat ja katot jokaisessa huoneessa
- Pidä kuvausetäisyys 2-4 metrissä sisätiloissa parhaan tarkkuuden saavuttamiseksi
- Kuvaa kohtisuoraan pintoja kohti välttäen viistoja kulmia (heijastukset vääristävät tuloksia)
- Kiinnitä erityishuomio riskialueisiin: nurkat, ikkunoiden ympärystät, ulkoseinien pistorasiat
- Ota sekä lämpökuva että tavallinen valokuva samasta kohdasta vertailua varten
- Merkitse pohjapiirrokseen tai tee muistiinpanoja löytämistäsi ongelmakohdista
Lämpökuvia tulkitessasi kiinnitä huomiota selkeisiin värieroihin. Kylmät alueet (siniset) sisäpuolelta kuvattaessa viittaavat mahdollisiin vuotokohtiin. Myös epätavalliset kuviot, kuten selkeät raidat seinissä, voivat paljastaa eristepuutteita runkorakenteissa.
Miten korjaat löydetyt lämpövuodot ja milloin tarvitaan ammattilaista?
Monet yleisistä lämpövuodoista voi korjata itse kohtuullisen helposti. Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen on yksinkertaista ja edullista, mutta voi parantaa merkittävästi energiatehokkuutta. Tiivistämisessä kannattaa käyttää laadukkaita tiivisteitä, jotka kestävät Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.
Muita omatoimisia korjaustoimenpiteitä ovat:
- Pistorasioiden ja läpivientien tiivistäminen tiivistemassalla
- Pienempien rakojen täyttäminen akryylimassalla tai polyuretaanivaahdolla
- Yläpohjan luukun tiivisteiden uusiminen ja lisäeristäminen
- Ilmanvaihtoventtiilien säätäminen ja tiivistäminen
- Lattian ja seinän rajakohtien lisätiivistäminen
Ammattilaisen apua tarvitaan, kun kyseessä ovat rakenteelliset ongelmat tai laajemmat eristepuutteet. Käänny ammattilaisen puoleen, jos:
- Lämpövuoto viittaa kosteusvaurioon (epäsäännölliset kylmät alueet)
- Havaitset laajoja eristepuutteita seinissä tai yläpohjassa
- Alapohjan tai perustusten lämpövuodot vaativat rakenteellisia korjauksia
- Ikkunoissa on merkittäviä lämpövuotoja, jotka eivät korjaannu tiivistämällä
- Havaitset selkeitä ilmavuotoja kantavissa rakenteissa
Muista, että säännöllinen lämpökameratarkastus omakotitalossa auttaa havaitsemaan ongelmat ajoissa ennen kuin ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja tai energiahukkaa. Pienetkin korjaukset voivat tuoda tuntuvia säästöjä lämmityskustannuksiin ja parantaa asumismukavuutta.
