Artikkelin sisältö

Ilmavesilämpöpumpun tuottama vuosittainen säästö lasketaan vertaamalla nykyistä lämmityskustannusta ilmavesilämpöpumpun käyttökustannuksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat...

Ilmavesilämpöpumpun tuottama vuosittainen säästö lasketaan vertaamalla nykyistä lämmityskustannusta ilmavesilämpöpumpun käyttökustannuksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat talon energiankulutus, nykyisen lämmitysmuodon hinta, ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde (SCOP) sekä sähkön hinta. Esimerkiksi jos talosi kuluttaa 20 000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa, nykyinen öljylämmitys maksaa 2 400 € ja ilmavesilämpöpumpulla sama lämmitys maksaisi 1 000 €, vuosisäästö olisi 1 400 €. Laskelmissa on huomioitava myös vuodenaikojen vaihtelun vaikutus hyötysuhteeseen.

Mitä ilmavesilämpöpumpulla lämmittäminen maksaa verrattuna muihin lämmitysmuotoihin?

Ilmavesilämpöpumpulla lämmittäminen maksaa tyypillisesti 40-60% vähemmän kuin suoralla sähkölämmityksellä ja 50-70% vähemmän kuin öljylämmityksellä. Kaukolämpöön verrattuna säästö on yleensä 30-50% luokkaa, riippuen paikallisista hinnoista ja olosuhteista.

Kustannusvertailussa on oleellista tarkastella eri energialähteiden hintoja. Tällä hetkellä Suomessa:

  • Sähkön hinta: noin 12-18 snt/kWh (sisältäen siirtomaksut ja verot)
  • Öljyn hinta: noin 1,2-1,5 €/litra (vastaa noin 12-15 snt/kWh)
  • Kaukolämmön hinta: noin 7-10 snt/kWh (vaihtelee paikkakunnittain)

Ilmavesilämpöpumpun etu piilee sen korkeassa hyötysuhteessa. Kun suora sähkölämmitys tuottaa 1 kWh lämpöä 1 kWh:n sähkönkulutuksella, ilmavesilämpöpumppu tuottaa samalla sähkönkulutuksella tyypillisesti 2,5-4 kWh lämpöä, vuodenajasta riippuen.

Esimerkiksi 150 m² omakotitalossa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on 20 000 kWh:

  • Suora sähkölämmitys: 20 000 kWh × 15 snt/kWh = 3 000 €/vuosi
  • Öljylämmitys: 20 000 kWh × 13 snt/kWh = 2 600 €/vuosi
  • Kaukolämpö: 20 000 kWh × 9 snt/kWh = 1 800 €/vuosi
  • Ilmavesilämpöpumppu (SCOP 3,0): 20 000 kWh ÷ 3,0 × 15 snt/kWh = 1 000 €/vuosi

Tästä näemme, että ilmavesilämpöpumppu tarjoaa merkittävät säästöt kaikissa vertailuissa. Suurimmat säästöt syntyvät silloin, kun korvataan kallis lämmitysmuoto, kuten öljy tai suora sähkö.

Miten ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde vaikuttaa vuosittaisiin säästöihin?

Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on säästölaskelmien tärkein yksittäinen tekijä. Mitä korkeampi hyötysuhde, sitä suuremmat vuosittaiset säästöt. Käytännössä 0,5 yksikön parannus SCOP-arvossa voi merkitä 15-20% lisäsäästöä lämmityskustannuksissa.

Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan kahdella arvolla:

  • COP (Coefficient of Performance) – hyötysuhde tietyssä vakio-olosuhteessa
  • SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) – vuotuinen keskimääräinen hyötysuhde

SCOP on säästölaskelmissa COP-arvoa tärkeämpi, koska se huomioi vuodenaikojen vaihtelun. Esimerkiksi ilmavesilämpöpumpun COP voi olla +7 asteen ulkolämpötilassa 4,0, mutta -20 asteessa vain 1,8. SCOP yhdistää nämä arvot yhdeksi luvuksi, joka Suomen olosuhteissa on tyypillisesti välillä 2,5-3,5.

Säästölaskelmassa vuotuiset kustannukset lasketaan kaavalla:

Lämmityskustannus = Energiantarve ÷ SCOP × Sähkön hinta

Näin ollen, jos talosi tarvitsee 20 000 kWh lämmitysenergiaa:

  • SCOP 2,5: 20 000 kWh ÷ 2,5 × 15 snt/kWh = 1 200 €/vuosi
  • SCOP 3,0: 20 000 kWh ÷ 3,0 × 15 snt/kWh = 1 000 €/vuosi
  • SCOP 3,5: 20 000 kWh ÷ 3,5 × 15 snt/kWh = 857 €/vuosi

Suomen ilmastossa on erityisen tärkeää valita lämpöpumppu, joka toimii tehokkaasti myös pakkasella. Laadukkaan ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde säilyy kohtuullisena jopa -25 asteen pakkasessa, mikä vaikuttaa merkittävästi vuosisäästöihin.

Kuinka laskea ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuaika omassa talossa?

Ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuaika lasketaan jakamalla investointikustannus vuosittaisella säästöllä. Keskimäärin takaisinmaksuaika on 5-10 vuotta, mutta se vaihtelee suuresti kohteen ominaisuuksien ja nykyisen lämmitysmuodon mukaan.

Takaisinmaksuajan laskentakaava on yksinkertainen:

Takaisinmaksuaika (vuotta) = Investointikustannus ÷ Vuosittainen säästö

Ilmavesilämpöpumpun investointikustannus asennuksineen on tyypillisesti 10 000 – 18 000 euroa talon koosta ja järjestelmän ominaisuuksista riippuen. Tästä vähennetään mahdolliset tukimuodot.

Esimerkkejä takaisinmaksuajoista eri lähtötilanteissa:

  • Pieni talo (100 m²), öljylämmitys → ilmavesilämpöpumppu:
    • Investointi: 12 000 €
    • Vuosisäästö: 1 700 €
    • Takaisinmaksuaika: 7,1 vuotta
  • Keskikokoinen talo (150 m²), suora sähkölämmitys → ilmavesilämpöpumppu:
    • Investointi: 14 000 €
    • Vuosisäästö: 2 000 €
    • Takaisinmaksuaika: 7,0 vuotta
  • Suuri talo (200 m²), kaukolämpö → ilmavesilämpöpumppu:
    • Investointi: 16 000 €
    • Vuosisäästö: 1 200 €
    • Takaisinmaksuaika: 13,3 vuotta

Suomessa energiaremontteihin on saatavilla energia-avustuksia. Tällä hetkellä kotitaloudet voivat saada ARA:n energia-avustusta, joka kattaa tyypillisesti 20-50% kustannuksista. Myös kotitalousvähennys pienentää lopullista kustannusta.

Realistisessa takaisinmaksuajan laskelmassa on hyvä huomioida myös sähkön hinnan mahdollinen nousu, mikä lyhentää takaisinmaksuaikaa entisestään.

Mitkä tekijät vaikuttavat ilmavesilämpöpumpun todelliseen säästöpotentiaaliin?

Ilmavesilämpöpumpun todelliseen säästöpotentiaaliin vaikuttavat useat tekijät, joista tärkeimmät ovat talon koko ja eristys, nykyinen lämmitysjärjestelmä sekä paikalliset ilmasto-olosuhteet. Oikein mitoitettu järjestelmä optimaalisessa kohteessa voi tuottaa jopa 70% säästön lämmityskustannuksissa.

Merkittävimmät säästöpotentiaaliin vaikuttavat tekijät:

  • Talon koko ja eristys – Suuremmissa taloissa absoluuttiset säästöt ovat suuremmat. Hyvin eristetyssä talossa lämpöpumppu toimii tehokkaammin.
  • Nykyinen lämmitysjärjestelmä – Suurimmat säästöt syntyvät korvattaessa öljylämmitys tai suora sähkölämmitys.
  • Lämmönjakojärjestelmä – Vesikiertoinen lattialämmitys on optimaalinen ilmavesilämpöpumpulle, sillä se toimii tehokkaasti matalammalla veden lämpötilalla.
  • Ilmasto-olosuhteet – Leudommassa ilmastossa (Etelä-Suomi) lämpöpumpun hyötysuhde on parempi kuin kylmemmässä (Pohjois-Suomi).
  • Käyttöveden tarve – Jos käyttöveden kulutus on suuri, se vaikuttaa kokonaissäästöihin.

Säästöpotentiaali on tyypillisesti suurin seuraavanlaisissa kohteissa:

  • Öljylämmitteiset omakotitalot, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä
  • Sähkölämmitteiset talot, joihin voidaan asentaa vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
  • 150-250 m² kokoiset talot, joissa on kohtuullinen eristys
  • Kohteet, joissa on valmiina vesikiertoinen lattialämmitys

Pienempi säästöpotentiaali on yleensä pienissä, erittäin hyvin eristetyissä taloissa sekä kohteissa, joissa on jo valmiiksi edullinen lämmitysmuoto kuten edullinen kaukolämpö.

Mitä lisäsäästöjä voi saavuttaa ilmavesilämpöpumpun optimaalisella käytöllä?

Ilmavesilämpöpumpun optimaalisella käytöllä voi saavuttaa 10-20% lisäsäästöt verrattuna perusasetuksilla toimivaan järjestelmään. Älykkäät ohjaustavat, säännöllinen huolto ja oikeat lämpötila-asetukset ovat tärkeimmät keinot maksimoida säästöt.

Tehokkaimmat tavat lisäsäästöjen saavuttamiseksi:

  • Lämpötila-asetusten optimointi – Jokainen asteen pudotus huonelämpötilassa säästää noin 5% lämmitysenergiaa. Esimerkiksi lämpötilan laskeminen 23 asteesta 21 asteeseen voi tuoda 10% säästön.
  • Vyöhykekohtainen säätö – Jos järjestelmässä on mahdollisuus huonekohtaiseen säätöön, vähemmän käytettyjen tilojen lämpötilaa voi pitää alhaisempana.
  • Säännöllinen huolto – Puhdista ulkoyksikkö lumesta ja lehdistä. Tarkistuta järjestelmä ammattilaisella 1-2 vuoden välein.
  • Lämmityskäyrän säätö – Optimaalinen lämmityskäyrä takaa, että järjestelmä toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.
  • Käyttöveden lämpötilan optimointi – Älä pidä käyttöveden lämpötilaa tarpeettoman korkeana. Usein 50-55°C on riittävä.

Älykkäillä lisälaitteilla voi tehostaa ilmavesilämpöpumpun toimintaa entisestään:

  • Älytermostaalit – Mahdollistavat huonekohtaisen lämpötilan säädön ja ajastuksen.
  • Sääennusteeseen perustuvat ohjausjärjestelmät – Optimoivat lämmitystä tulevien säätietojen perusteella.
  • Etäohjausjärjestelmät – Mahdollistavat lämpötilan säädön etänä, esimerkiksi loman aikana.

Yksi tärkeimmistä optimointikeinoista on järjestelmän säätäminen vuodenaikojen mukaan. Keväällä ja syksyllä lämmityskäyrää voi usein loiventaa, jolloin järjestelmä toimii paremmalla hyötysuhteella.

Säännöllinen seuranta on myös tärkeää. Vertaamalla sähkönkulutusta aiempiin vuosiin voit havaita mahdolliset ongelmat ajoissa ja varmistaa, että säästöt toteutuvat odotetulla tavalla.

Ilmavesilämpöpumppu on tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia. Oikealla mitoituksella, asennuksella ja käytöllä se maksaa itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa ja tuottaa merkittävät säästöt talon elinkaaren aikana.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lue lisää mielenkiintoisia artikkeleja remonteista

Mitä hyötyjä saat yhdistämällä energiaremontin ja kattoremontin?

Kattoremontin ja energiaremontin yhdistäminen tuo merkittäviä hyötyjä sekä omakotitalojen että taloyhtiöiden omistajille. Tärkeimmät edut ovat kustannustehokkuus, parempi energiatehokkuus ja asumismukavuus sekä työn sujuvuus. Kun molemmat remontit toteutetaan samanaikaisesti, säästät telinekustannuksissa, työvoimakuluissa ja logistiikassa. Lisäksi yhdistetty remontti vähentää asumishaittaa ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen energiatehokkuuden parantamisen, mikä näkyy pienentyneissä lämmityskustannuksissa vuosikymmenien ajan. Kattoremontin ja energiaremontin yhdistäminen on järkevää, koska se maksimoi sekä taloudelliset että käytännölliset hyödyt. Kun remontit toteutetaan samanaikaisesti, säästät merkittävästi kokonaiskustannuksissa ja saat parempaa vastinetta sijoituksellesi pitkällä aikavälillä. Yhdistetyn remontin merkittävin etu on tehokkuus. Kun katto avataan, on luonnollinen hetki tarkastella ja parantaa myös yläpohjan eristystä. Katto on rakennuksen kriittisin osa […]

Lue artikkeli »

Kuinka energiaremontti rahoitetaan taloyhtiössä kustannustehokkaasti?

Omakotitalon energiaremontin rahoittamiseen on useita kustannustehokkaita vaihtoehtoja, kuten pankkilainat, valtion tuet, kotitalousvähennykset ja erilaiset rahoitusyhtiöiden tarjoamat ratkaisut. Kustannustehokas energiaremontti edellyttää huolellista suunnittelua, tarjousten vertailua ja oikeiden tukien hyödyntämistä. Suurimmassa osassa energiatehokkuutta parantavia remontteja takaisinmaksuaika jää kohtuulliseksi saavutettujen energiasäästöjen ansiosta. Omakotitalon energiaremonttiin on tarjolla useita rahoitusvaihtoehtoja, kuten asuntolainan korotus, remonttilaina, kulutusluotto, energialaina ja erilaiset rahoitusyhtiöiden tarjoamat ratkaisut. Näistä yleensä asuntolainan korotus on kustannustehokkain vaihtoehto, sillä se hyödyntää olemassa olevan asunnon vakuusarvoa ja tarjoaa alhaisemman koron. Remonttilaina on pankkien tarjoama erillinen lainatuote, joka on suunniteltu nimenomaan kodin parannustöihin. Sen korko on tavallisesti hieman korkeampi kuin asuntolainassa, mutta alhaisempi kuin kulutusluotossa. Kulutusluotot puolestaan […]

Lue artikkeli »

Miten laskea kattoremontin takaisinmaksuaika energiansäästön avulla?

Kattoremontin takaisinmaksuaika määräytyy alkuinvestoinnin ja siitä saatavien vuosittaisten energiasäästöjen suhteesta. Omakotitalon kattoremontti maksaa itsensä tyypillisesti takaisin 7-15 vuodessa energiansäästöjen avulla, riippuen katon kunnosta, eristyksen parantumisesta ja energian hintatasosta. Lisäksi arvonnousu, asumismukavuus ja rakenteiden suojaaminen tuovat taloudellista etua. Energia-avustukset voivat lyhentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi. Kattoremontin takaisinmaksuaika muodostuu viidestä keskeisestä tekijästä: alkuinvestoinnin suuruudesta, nykyisen katon energiahukasta, uuden katon energiatehokkuudesta, energian hintatasosta sekä mahdollisista tuista ja avustuksista. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus määrittää, kuinka nopeasti remontti maksaa itsensä takaisin. Alkuinvestoinnin suuruus on tärkein lähtökohta laskelmissa. Peltikattoremontin kustannus omakotitaloon muodostuu materiaalikustannuksista, työn osuudesta sekä mahdollisista lisätöistä kuten aluskatteen uusimisesta ja lisäeristyksestä. Nykyisen katon energiahukka puolestaan kertoo, kuinka […]

Lue artikkeli »

Mitkä ovat kustannustehokkaimmat energiansäästötoimet vuonna 2025?

Vuonna 2025 kustannustehokkaimpia energiansäästötoimia omakotitaloissa ovat älykkäät lämmitysjärjestelmät, aurinkoenergiaratkaisut ja rakenteelliset parannukset. Näiden toimien takaisinmaksuajat vaihtelevat 3-15 vuoden välillä riippuen investoinnin koosta ja energian hintakehityksestä. Nykyiset valtion tuet ja kotitalousvähennykset tekevät monista energiaremonteista entistä kannattavampia. Pienemmät investoinnit, kuten ilmalämpöpumput ja tiivistysratkaisut, maksavat itsensä takaisin nopeimmin. Vuonna 2025 omakotitalojen kustannustehokkaimpia energiansäästötoimia ovat lämpöpumppuratkaisut, älykäs lämmityksen ohjaus, aurinkopaneelit, ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja energiatehokas valaistus. Pieniä investointeja ovat LED-valaistus ja älytermostaatit, keskisuuria ilmalämpöpumput ja suuria maalämpö sekä aurinkopaneelit. LED-valaistuksen päivittäminen maksaa itsensä takaisin jo 1-2 vuodessa ja säästää jopa 80% valaistuksen energiankulutuksesta. Älykkäät termostaatit optimoivat lämmitystä ja säästävät 10-20% lämmityskustannuksista takaisinmaksuajan ollessa 2-3 […]

Lue artikkeli »

Kuinka yhdistää aurinkopaneelit älykotijärjestelmään tehokkaasti?

Aurinkopaneelien yhdistäminen älykotijärjestelmään tapahtuu älykotiyhteensopivien invertterien, energianhallintajärjestelmien ja automaation avulla. Integrointi mahdollistaa aurinkoenergian tuotannon reaaliaikaisen seurannan, kodin sähkölaitteiden automaattisen ohjauksen ja energiankulutuksen optimoinnin. Omakotitaloissa tämä järjestelmä tehostaa aurinkopaneelien hyödyntämistä, lisää energiaomavaraisuutta ja maksimoi kustannussäästöt. Aurinkopaneelien yhdistäminen älykotijärjestelmään tuo omakotitaloihin merkittäviä energiasäästöjä ja lisää asumismukavuutta. Älyjärjestelmä optimoi automaattisesti energiankulutusta ohjaamalla kodin sähkölaitteita toimimaan silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat eniten energiaa, mikä vähentää ostosähkön tarvetta ja pienentää sähkölaskua. Etäohjausmahdollisuus on toinen keskeinen etu. Voit seurata aurinkopaneelien tuottoa ja kodin energiankulutusta reaaliajassa älypuhelimella tai tabletilla mistä ja milloin tahansa. Tämä mahdollistaa järjestelmän hallinnan myös poissa ollessa, jolloin voit reagoida nopeasti energiantuotannon muutoksiin. Älykotijärjestelmä tarjoaa […]

Lue artikkeli »

Miten valita sopiva akkujärjestelmä aurinkosähkön varastointiin?

Akkujärjestelmän valinta aurinkosähkön varastointiin omakotitalossa riippuu useista tekijöistä, kuten energiantarpeesta, aurinkopaneelien tehosta ja budjetista. Sopiva akusto mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen silloinkin, kun aurinko ei paista. Valinnassa huomioidaan kapasiteetti, teho, käyttöikä, ja yhteensopivuus olemassa olevan järjestelmän kanssa. Järjestelmän mitoitus on tärkeää, jotta investointi olisi taloudellisesti järkevä ja energian varastointi tehokasta. Tärkeimmät kriteerit akkujärjestelmän valinnassa omakotitaloon ovat kapasiteetti (kWh), teho (kW), hyötysuhde, käyttöikä, turvallisuus ja yhteensopivuus olemassa olevan aurinkosähköjärjestelmän kanssa. Nämä tekijät määrittävät, kuinka hyvin järjestelmä palvelee kotitalouden energiatarpeita. Kapasiteetti kertoo, kuinka paljon energiaa akusto pystyy varastoimaan. Omakotitalon tarpeisiin sopiva kapasiteetti määräytyy päivittäisen energiankulutuksen mukaan. Jos haluat esimerkiksi kattaa illan ja yön energiatarpeen, […]

Lue artikkeli »
Tässä oli kaikki artikkelit. Ota sivustomme seurantaan ja pian julkaisemme lisää artikkeleja remonteista.