Kattoikkunat vaikuttavat merkittävästi kodin energiatehokkuuteen ja lämmönhukkaan. Nykyaikaiset kattoikkunat ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin vanhat mallit, mutta silti ne ovat yleensä talon vaipan heikoin kohta lämmöneristyksen kannalta. Kattoikkunan U-arvo (lämmönläpäisykerroin) on tyypillisesti 1,0-3,0 W/m²K, kun tavallisen katon arvo voi olla jopa 0,09 W/m²K. Oikealla valinnalla, sijoittelulla ja asennuksella kattoikkunoiden energiatehokkuutta voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa.
Mikä on kattoikkunoiden todellinen vaikutus kodin energiatehokkuuteen?
Kattoikkunat heikentävät yleensä omakotitalon energiatehokkuutta, koska niiden lämmöneristyskyky on heikompi kuin ympäröivän kattorakenteen. Kattoikkunan U-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä ikkunan kautta virtaa – mitä pienempi arvo, sitä parempi lämmöneristyskyky. Modernien kolmilasisten kattoikkunoiden U-arvot ovat tyypillisesti 1,0-1,5 W/m²K, kun vanhojen yksilasisten mallien arvot voivat olla jopa 5,0 W/m²K.
Lämmönläpäisykerroin vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon energiaa kuluu kattoikkunoiden kautta karkaavan lämmön korvaamiseen. Kun ulkolämpötila on -20°C ja sisälämpötila +20°C, U-arvoltaan 1,0 W/m²K oleva neliömetrin kokoinen kattoikkuna hukkaa noin 40 wattia lämpötehoa. Vastaava määrä kattorakennetta (U-arvo 0,09 W/m²K) hukkaa vain noin 3,6 wattia.
Modernit kattoikkunat eroavat vanhoista malleista merkittävästi energiatehokkuuden näkökulmasta. Nykyaikaisissa malleissa on usein:
- Eristyslasielementit, joissa on kaksi tai kolme lasia
- Selektiivipinnoitteet, jotka päästävät valoa sisään mutta estävät lämpösäteilyä karkaamasta
- Argon- tai kryptontäytteiset ilmatilat lasien välissä
- Lämpökatkokehykset, jotka vähentävät kylmäsiltoja
- Tehokkaammat tiivisteet ja paremmat asennusmenetelmät
Miten kattoikkunat vaikuttavat talon lämmityskustannuksiin?
Kattoikkunat voivat lisätä omakotitalon lämmityskustannuksia 5-15% ikkunoiden määrästä, koosta ja laadusta riippuen. Tavallinen 1 m² kokoinen vanha kattoikkuna (U-arvo 3,0 W/m²K) voi hukata vuodessa noin 200-300 kWh lämpöenergiaa enemmän kuin vastaava kattorakenne. Nykyisillä energian hinnoilla tämä tarkoittaa noin 20-40 euron ylimääräistä kustannusta vuodessa yhtä vanhaa kattoikkunaa kohti.
Vuodenaikojen vaikutus on merkittävä. Talviaikaan lämpöhukka on suurimmillaan, kun lämpötilaero sisä- ja ulkotilan välillä on suuri. Kesäaikaan taas huonosti suojatut kattoikkunat voivat päästää liikaa auringon lämpösäteilyä sisään, mikä nostaa jäähdytyskustannuksia.
Kattoikkunoilla on kuitenkin myös positiivinen puoli: passiivinen aurinkolämmitys. Oikein sijoitetut kattoikkunat päästävät talviaikaan auringon lämpösäteilyä sisään, mikä voi pienentää lämmitystarvetta aurinkoisina päivinä. Etelään suunnattu kattoikkuna voi tuottaa talvella merkittävän määrän ilmaista lämpöenergiaa omakotitaloon. Tämä hyöty korostuu erityisesti matalaenergia- ja passiivitaloissa, joissa muu lämmitystarve on pieni.
Mitkä tekijät vaikuttavat kattoikkunoiden energiatehokkuuteen?
Kattoikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkeimpiä ovat lasityypit ja niiden ominaisuudet. Eristyslasielementit, joissa on kaksi tai kolme lasia ja niiden välissä eristävä kaasu (argon tai krypton), parantavat energiatehokkuutta merkittävästi. Selektiivipinnoitteet vähentävät lämpösäteilyn karkaamista ulos samalla kun päästävät auringon valoa sisään.
Kehysmateriaalit vaikuttavat myös energiatehokkuuteen. Puu, puu-alumiini ja muovi ovat paremmin eristäviä kuin pelkkä alumiini. Kehyksen osuus kattoikkunan pinta-alasta voi olla merkittävä, joten sen eristyskyky on tärkeä.
Tiivisteiden laatu ja kunto ovat erittäin olennaisia. Huonot tai kuluneet tiivisteet aiheuttavat ilmavuotoja, jotka voivat moninkertaistaa lämpöhäviön verrattuna pelkkään johtumishäviöön.
Kattoikkunan koko ja sijoittelu vaikuttavat sekä lämpöhäviöön että auringon lämpösäteilyn hyödyntämiseen:
- Pohjoispuolelle sijoitettu kattoikkuna tuottaa tasaista, häikäisemätöntä valoa, mutta ei juuri aurinkolämpöä
- Eteläpuolelle sijoitettu kattoikkuna tuo eniten auringon lämpöä sisään talvella
- Itä- ja länsipuolen ikkunat tuovat valoa aamulla ja illalla, mutta lämpökuorma vaihtelee voimakkaasti
Asennustapa on merkittävä tekijä. Huolellisesti asennettu ja eristetty kattoikkuna voi toimia huomattavasti paremmin kuin sama ikkuna huonosti asennettuna. Kattoikkunan ympärystän tiivistäminen ja eristäminen on erityisen tärkeää.
Miten kattoikkunat voidaan asentaa mahdollisimman energiatehokkaasti?
Energiatehokas kattoikkuna-asennus alkaa oikean ikkunatyypin valinnasta. Suomessa omakotitaloihin suositellaan vähintään kolmilasisia kattoikkunoita, joiden U-arvo on enintään 1,0 W/m²K. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota auringonsäteilyn läpäisyarvoon (g-arvo) – talvella korkeampi arvo on eduksi, kesällä matalampi.
Asennuksessa on huomioitava seuraavat energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät:
- Katon höyrynsulun ehjänä säilyttäminen ja huolellinen tiivistäminen ikkunan ympäriltä
- Kattoikkunan ja kattorakenteen välisen liitoksen ilma- ja vesitiiviys
- Riittävä lämmöneristys ikkunan karmin ympärillä
- Oikea asennuskulma ja -korkeus optimaalisen valonsaannin varmistamiseksi
- Kondensaation estäminen kattamalla kylmät pinnat riittävällä eristyksellä
Ammattitaitoinen asennus on ratkaisevassa roolissa. Vaikka kattoikkuna itsessään olisi energiatehokas, voi huolimaton asennus pilata sen ominaisuudet. Kattoikkunan asennuksessa on suositeltavaa käyttää ammattilaisia, jotka tuntevat myös peltikaton erityispiirteet ja osaavat tehdä liitokset oikein.
Peltikattoremontin yhteydessä on ihanteellinen ajankohta uusia tai asentaa kattoikkunat, sillä silloin katon rakenne on avattu ja ikkunoiden integrointi voidaan tehdä optimaalisesti.
Milloin kattoikkunoiden vaihto energiatehokkaampiin on kannattavaa?
Kattoikkunoiden vaihto uusiin energiatehokkaisiin malleihin on yleensä kannattavaa, kun vanhat ikkunat ovat yli 20 vuotta vanhoja. Tällöin energiansäästöpotentiaali on merkittävä, sillä vanhojen ikkunoiden U-arvot ovat tyypillisesti 2,5-5,0 W/m²K, kun uusien mallien arvot voivat olla jopa alle 1,0 W/m²K.
Investoinnin takaisinmaksuaikaan vaikuttavat:
- Nykyisten ikkunoiden kunto ja energiatehokkuus
- Energian hinta ja sen odotettavissa oleva kehitys
- Uusien ikkunoiden hankintakustannus asennuksineen
- Talon lämmitystapa ja kokonaisenergiankulutus
Tyypillisesti takaisinmaksuaika on 10-20 vuotta puhtaasti energiansäästöllä laskettuna. Kun huomioidaan myös asumismukavuuden paraneminen, mahdollinen talon arvonnousu ja vanhoihin ikkunoihin joka tapauksessa tarvittavat huoltotoimenpiteet, voi vaihto olla kannattavaa lyhyemmälläkin aikavälillä.
Erityisen kannattavaa vaihto on, jos:
- Nykyisissä ikkunoissa on havaittavissa tiivistevuotoja tai rakenteellisia ongelmia
- Omakotitalossa tehdään joka tapauksessa kattoremonttia
- Talon energiatehokkuutta parannetaan muutenkin kokonaisvaltaisesti
- Talon lämmityskulut ovat korkeat
Miten kattoikkunoiden energiatehokkuutta voi parantaa ilman täydellistä vaihtoa?
Jos kattoikkunoiden täydellinen vaihto ei ole ajankohtaista, voidaan niiden energiatehokkuutta parantaa kustannustehokkailla toimenpiteillä. Tiivisteiden uusiminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Vanhat, kuluneet tiivisteet aiheuttavat merkittävää ilmavuotoa, ja niiden vaihtaminen uusiin voi parantaa ikkunan eristyskykyä jopa 10-20%.
Kattoikkunan lisäeristäminen sisäpuolelta on myös mahdollista. Markkinoilla on erilaisia lisäpuitteita ja -laseja, joita voi asentaa olemassa olevan ikkunan sisäpuolelle. Nämä voivat parantaa U-arvoa jopa 30-40%.
Ikkunakaihtimien ja verhojen merkitys on huomattava. Hyvin eristävät kaihtimet voivat vähentää lämpöhäviötä yöaikaan jopa 20-40%. Kesäaikana ne estävät liiallista kuumenemista. Erilaisia vaihtoehtoja ovat:
- Ulkopuoliset sälekaihtimet (tehokkaimpia ylikuumenemisen estämisessä)
- Lasien välissä olevat kaihtimet (hyvä kompromissi)
- Sisäpuoliset pimentävät kaihtimet (helpoin toteuttaa jälkikäteen)
- Eristävät ikkunapeitteet yökäyttöön (maksimaalinen lämpöeristys)
Ikkunoiden ympärysten tiivistäminen voi myös parantaa energiatehokkuutta merkittävästi. Karmin ja seinärakenteen väliset raot ja puutteet eristyksessä aiheuttavat ilmavuotoja. Näitä voidaan korjata erilaisilla tiivistysmateriaaleilla ja vaahdoilla.
Pienillä, säännöllisillä huoltotoimenpiteillä voidaan ylläpitää kattoikkunoiden energiatehokkuutta. Saranoiden ja lukitusmekanismien säätäminen sekä puhdistaminen varmistavat ikkunan tiiviin sulkeutumisen. Pintakäsittelyn uusiminen suojaa puuosia kosteudelta ja lahoamiselta, mikä pidentää ikkunan käyttöikää.
Kattoikkunoiden energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa omakotitalon kokonaisvaltaista energiatehokkuutta. Kun ikkunat toimivat optimaalisesti, ne tuovat valoa ja lämpöä sisään hallitusti ja pitävät lämmön sisällä kylminä vuodenaikoina. Näin ne tukevat mukavaa asumista ja energiatehokasta kotia.
