Energiaremontti parantaa talon energiatehokkuutta, mutta muuttaa usein myös sisäilman kosteustasapainoa. Kun taloa tiivistetään, ilmanvaihto heikkenee, ellei sitä erikseen huomioida remontin yhteydessä. Tämä voi nostaa sisäilman kosteutta, kun normaalista asumisesta syntyvä kosteus ei pääse poistumaan riittävän tehokkaasti. Tiivistäminen voi myös muuttaa rakenteiden kuivumissuuntia ja lämpötilaeroja, mikä vaikuttaa kosteuden käyttäytymiseen rakenteissa.
Miksi energiaremontti voi muuttaa talon kosteustasapainoa?
Energiaremontti muuttaa talon kosteustasapainoa, koska se vaikuttaa rakennuksen lämpö- ja ilmavirtauksiin. Kun taloa tiivistetään ja eristetään paremmin, vähenee sekä hallitsematon ilmanvaihto että lämpöhäviö rakenteiden läpi. Tämä muuttaa oleellisesti kosteuden siirtymisen ja poistumisen reittejä.
Talossa syntyy kosteutta päivittäin merkittäviä määriä: ruoanlaitto, peseytyminen, pyykinpesu ja jopa ihmisten hengitys tuottavat kosteutta sisäilmaan. Ennen energiaremonttia tämä kosteus poistui osittain rakenteiden läpi ja ilmavuotokohtien kautta, mutta tiivistämisen jälkeen poistumisreitit vähenevät.
Kosteus siirtyy rakennuksissa diffuusion ja konvektion avulla. Diffuusiossa kosteus siirtyy suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempään, tyypillisesti sisältä ulos. Konvektiossa kosteus kulkeutuu ilmavirtausten mukana. Energiaremontin yhteydessä molempiin siirtymismekanismeihin vaikutetaan merkittävästi.
Energiaremontti muuttaa myös rakenteiden lämpötiloja. Kun sisäpuolen rakenteet lämpenevät ja ulkopuoliset rakenteet viilenevät entisestään, voi kosteuden tiivistymispiste siirtyä rakenteen sisälle. Tämä aiheuttaa kosteusriskejä, jos rakenteita ei ole suunniteltu oikein.
Miten tunnistan energiaremontin aiheuttamat kosteusriskit etukäteen?
Kosteusriskien tunnistaminen edellyttää talon nykyisen kunnon ja rakenneratkaisujen perusteellista kartoitusta. Ensimmäinen askel on teettää kattava kuntotarkastus, jossa selvitetään rakenteiden nykytila ja mahdolliset olemassa olevat kosteusongelmat. Kosteusongelmia ei kannata koskaan piilottaa uusien rakenteiden alle.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää riskirakenteisiin, kuten:
- Valesokkelirakenteisiin, joissa puurungon alaosat ovat maanpinnan tasolla tai sen alapuolella
- Tasakattoihin ja loiviin kattoihin, joissa on puutteellinen tuuletus
- Maanvastaisiin seinärakenteisiin, joissa on puutteellinen vedeneristys
- Tuulettumattomiin ulkoseinärakenteisiin
- Puutteellisesti toimivaan ilmanvaihtoon
Ennen energiaremonttia kannattaa tehdä myös kosteusmittauksia kriittisissä paikoissa. Rakennekosteuden mittaaminen antaa tietoa siitä, onko rakenteissa jo valmiiksi ongelmia. Sisäilman kosteusmittaukset eri vuodenaikoina kertovat talon nykyisestä kosteustasapainosta.
Vanhojen talojen tapauksessa on tärkeää selvittää, miten rakenteet on suunniteltu toimimaan kosteuden kannalta. Monet vanhat rakenteet perustuvat hengittävyyteen ja tuulettuvuuteen. Jos näitä ominaisuuksia muutetaan, on ymmärrettävä miten se vaikuttaa kokonaisuuteen.
Mitkä energiaremontin toimenpiteet vaativat erityistä huomiota kosteuden kannalta?
Energiaremontin toimenpiteistä erityisesti ulkovaipan tiivistäminen ja lisäeristäminen vaativat tarkkaa suunnittelua kosteuden hallinnan näkökulmasta. Näissä toimenpiteissä muutetaan rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos kokonaisuutta ei huomioida.
Ikkunoiden vaihto uusiin, tiiviimpiin malleihin vähentää merkittävästi hallitsematonta ilmanvaihtoa. Vanhat ikkunat toimivat usein osana painovoimaista ilmanvaihtoa, ja niiden kautta poistui merkittävä määrä kosteutta. Uusien ikkunoiden asennuksen yhteydessä tulee varmistaa, että korvausilmareitit ovat riittävät tai ilmanvaihtoa on tehostettu muilla keinoin.
Ulkoseinien lisäeristys voidaan toteuttaa joko sisä- tai ulkopuolelle. Sisäpuolinen lisäeristys on kosteusteknisesti haastavampi, sillä se siirtää kastepistettä syvemmälle rakenteeseen. Ulkopuolinen lisäeristys on yleensä turvallisempi vaihtoehto, mutta vaatii sekin huolellista suunnittelua, erityisesti höyrynsulun sijainnin ja tuuletusrakojen osalta.
Yläpohjan lisäeristäminen vaikuttaa katon lämpötilaan ja voi aiheuttaa kondensoitumisongelmia, jos yläpohjan tuuletus ei toimi riittävästi. Kylmempi katto ei kuivata kosteutta yhtä tehokkaasti kuin aiemmin, joten tuuletuksen toimivuus korostuu.
Alapohjan eristäminen vaikuttaa maaperän ja rakenteiden välisiin lämpötilaeroihin. Maanvastaisten rakenteiden osalta on erityisen tärkeää huolehtia vedeneristyksestä ja kapillaarisen kosteuden nousun estämisestä.
Kuinka ilmanvaihto tulisi mitoittaa energiaremontin yhteydessä?
Ilmanvaihto on keskeisessä roolissa kosteuden hallinnassa energiaremontin jälkeen. Mitoituksen lähtökohtana tulisi olla Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaiset ilmanvaihdon vähimmäisvaatimukset, mutta usein tiiviissä talossa tarvitaan tehokkaampaa ilmanvaihtoa.
Painovoimaisen ilmanvaihdon talossa tulisi energiaremontin yhteydessä harkita koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä. Painovoimainen ilmanvaihto toimii yleensä puutteellisesti tiiviissä talossa, erityisesti lämpimällä säällä, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on pieni.
Koneellisen poistoilmanvaihdon talossa on energiaremontin yhteydessä varmistettava riittävät korvausilmareitit. Raitisilmaventtiileitä tarvitaan usein lisää, jotta ilmanvaihto toimii hallitusti eikä aiheuta vetoa tai ota korvausilmaa rakenteiden läpi.
Paras ratkaisu energiatehokkaassa talossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Tällöin:
- Ilmanvaihtoa voidaan säätää tarpeen mukaan
- Sisäilman kosteus pysyy hallinnassa ympäri vuoden
- Energiatehokkuus paranee, kun poistoilman lämpö otetaan talteen
- Ilmanlaatu pysyy hyvänä, kun tuloilma suodatetaan
Ilmanvaihdon mitoituksessa on huomioitava talon koon lisäksi asukkaiden määrä ja elintavat. Runsas saunominen, pyykin kuivatus sisätiloissa ja muu kosteutta tuottava toiminta vaativat tehokkaampaa ilmanvaihtoa.
Mitä korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä, jos sisäilman kosteus muuttuu remontin jälkeen?
Jos energiaremontin jälkeen havaitaan sisäilman kosteusongelmia, ensimmäinen toimenpide on ilmanvaihdon tehostaminen. Ilmanvaihdon lisääminen on usein nopein tapa vähentää sisäilman kosteutta. Tämä voi tarkoittaa ilmanvaihtokoneen asetusten säätämistä, korvausilmaventtiilien lisäämistä tai jopa järjestelmän päivittämistä.
Jos kosteutta tiivistyy ikkunoihin tai kylmiin pintoihin, voi kyse olla puutteellisesta lämmöneristyksestä tai kylmäsilloista. Näiden korjaaminen vaatii usein lisäeristystä tai rakenteiden uusimista kriittisissä kohdissa.
Kosteusvaurioiden korjaamisessa on tärkeää:
- Selvittää ja poistaa kosteuden lähde ennen rakenteellisia korjauksia
- Kuivattaa rakenteet huolellisesti ennen niiden sulkemista
- Varmistaa, että korjausmenetelmä soveltuu kyseiseen rakenteeseen
- Korjata riittävän laajalta alueelta, jotta kaikki vaurioituneet materiaalit tulevat poistetuiksi
Jos kosteus johtuu käyttötottumuksista, tulee niitä muuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pyykin kuivaus sisätiloissa ilman tehostettua ilmanvaihtoa, puutteellinen liesituulettimen käyttö ruoanlaiton yhteydessä tai riittämätön tuuletus saunomisen jälkeen.
Erittäin tiiviin talon tapauksessa voidaan harkita myös ilmankuivaimen käyttöä kosteina vuodenaikoina, erityisesti jos talossa on maanvarainen alapohja tai kellari.
Miten seuraan sisäilman kosteutta energiaremontin jälkeen?
Sisäilman kosteuden seuranta on tärkeä osa energiaremontin jälkeistä asumista. Digitaaliset kosteusmittarit ovat edullinen ja tehokas tapa seurata sisäilman suhteellista kosteutta eri huonetiloissa. Kriittisimpiä seurantakohteita ovat makuuhuoneet, kylpyhuoneet ja kellari- tai maanvastaiset tilat.
Sisäilman suhteellisen kosteuden suositusarvot eri vuodenaikoina ovat:
- Kesällä: 30-60 %
- Talvella: 25-45 %
Liian korkea suhteellinen kosteus (yli 70 %) lisää homeen ja muiden mikrobien kasvun riskiä. Toisaalta liian kuiva sisäilma (alle 20 %) voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja ärsytysoireita.
Sisäilman kosteuden lisäksi kannattaa tarkkailla seuraavia merkkejä mahdollisista kosteusongelmista:
- Ikkunoiden huurtuminen ja veden tiivistyminen kylmille pinnoille
- Poikkeava, tunkkainen haju
- Näkyvät kosteusjäljet, värimuutokset tai pinnoitteiden irtoaminen
- Lattiapinnoitteiden kupruilu tai tummuminen
- Sisäilmaan liittyvät oireet, kuten nenän tukkoisuus tai yskä
Säännölliset rakenteiden tarkastukset ovat myös tärkeitä. Erityisesti yläpohjan, alapohjan ja märkätilojen kunnon säännöllinen tarkastaminen auttaa havaitsemaan ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Energiatehokas koti on parhaimmillaan sekä ympäristöystävällinen että terveellinen asua. Oikealla suunnittelulla, toteutuksella ja seurannalla varmistetaan, että energiaremontti parantaa asumismukavuutta ja sisäilman laatua ilman kosteusongelmia.