Vanhan lämpöpumpun korjaaminen on yleensä kannattavaa, kun laite on alle 7 vuotta vanha, vika on pieni ja korjauskustannukset jäävät alle 40% uuden laitteen hinnasta. Uuden lämpöpumpun hankkiminen on järkevämpi vaihtoehto, jos nykyinen laite on yli 10 vuotta vanha, energiatehokkuus on heikentynyt merkittävästi tai korjauskustannukset olisivat korkeat. Päätökseen vaikuttavat myös laitteen tyyppi (ilmalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu) ja kylmäaineen ympäristöystävällisyys.
Milloin lämpöpumppu kannattaa korjata eikä vaihtaa uuteen?
Lämpöpumpun korjaaminen on taloudellisesti järkevää, kun laite on alle 7 vuotta vanha, vika on pieni tai yksittäinen, energiatehokkuus on pysynyt hyvänä ja korjauskustannukset jäävät selvästi alle uuden laitteen hinnan. Erityisesti laadukkaammat vesi-ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput kannattaa usein korjata niiden pidemmän elinkaaren ja korkeamman alkuinvestoinnin vuoksi.
Korjaaminen on suositeltavaa, kun:
- Lämpöpumpun ikä on alle puolet sen odotetusta käyttöiästä
- Kyseessä on vain yksittäinen komponentti, joka on vikaantunut
- Korjauksen kustannus on alle 40% uuden vastaavan laitteen hankintahinnasta
- Laitteen energiatehokkuusluokka on edelleen hyvä (A tai parempi)
- Lämpöpumpussa käytetty kylmäaine on edelleen sallittu ja ympäristöystävällinen
Konkreettisena esimerkkinä: Jos 5 vuotta vanhan ilma-vesilämpöpumpun kiertovesipumppu hajoaa, sen korjaaminen maksaa noin 300-500 euroa. Uuden vastaavan lämpöpumpun hinta asennuksineen olisi noin 7000-10000 euroa. Tässä tapauksessa korjaaminen on selvästi kannattavampaa, sillä korjauskustannus on vain noin 5% uuden laitteen hinnasta.
Mikä on lämpöpumpun keskimääräinen käyttöikä omakotitalossa?
Lämpöpumppujen keskimääräinen käyttöikä omakotitalossa vaihtelee merkittävästi laitteen tyypin mukaan. Ilmalämpöpumput kestävät tyypillisesti 10-15 vuotta, vesi-ilmalämpöpumput 15-20 vuotta ja maalämpöpumput 20-25 vuotta. Käyttöikään vaikuttavat oleellisesti laitteen laatu, säännöllinen huolto ja käyttöolosuhteet.
Eri lämpöpumpputyyppien käyttöikään vaikuttavat tekijät:
- Ilmalämpöpumput: Altistuvat sääolosuhteille, mikä rasittaa erityisesti ulkoyksikköä. Suomen vaihtelevat sääolosuhteet ja lämpötilaerot kuormittavat laitetta.
- Vesi-ilmalämpöpumput (ilma-vesilämpöpumput): Ulkoyksikkö altistuu säälle, mutta sisäyksikkö toimii suojatussa ympäristössä, mikä pidentää kokonaiskäyttöikää.
- Maalämpöpumput: Toimivat tasaisemmissa olosuhteissa maaperän vakaan lämpötilan ansiosta, mikä vähentää komponenttien rasitusta.
Säännöllinen huolto voi pidentää lämpöpumpun käyttöikää jopa 30%. Ilmalämpöpumpun ja vesi-ilmalämpöpumpun ulkoyksikön puhdistus, suodattimien vaihto ja järjestelmän tarkastukset kerran vuodessa ovat tärkeitä toimenpiteitä. Lämpöpumpun tehokkuus alkaa yleensä heikentyä noin 7-10 käyttövuoden jälkeen, vaikka laite toimisi muuten moitteettomasti.
Miten tunnistat, että lämpöpumppu pitäisi vaihtaa uuteen?
Lämpöpumppu kannattaa vaihtaa uuteen, kun siinä ilmenee toistuvia vikoja, energiankulutus kasvaa, lämmitysteho heikkenee selvästi tai korjauskustannukset nousevat korkeiksi. Myös kylmäaineen vanhentuminen tai sen käytön kieltäminen sekä yli 15 vuoden ikä ovat vahvoja merkkejä uusimistarpeesta.
Selkeimmät merkit vaihtotarpeesta ovat:
- Toistuvat toimintahäiriöt ja viat, jotka vaativat usein huoltokäyntejä
- Energiankulutuksen selkeä kasvu ilman muuta selittävää tekijää
- Lämmitystehon merkittävä heikkeneminen, jolloin omakotitalon lämpötilaa on vaikea ylläpitää
- Korkeat korjauskustannukset – yli 40% uuden laitteen hinnasta
- Vanhentunut tai kielletty kylmäaine (esim. R-22 tai korkean GWP-arvon kylmäaineet)
- Käyttöiän saavuttaminen: ilmalämpöpumpulla yli 10 vuotta, vesi-ilmalämpöpumpulla yli 15 vuotta tai maalämpöpumpulla yli 20 vuotta
- Varaosien saatavuuden heikkeneminen vanhempiin malleihin
Erityisesti vesi-ilmalämpöpumppujen kohdalla kylmäaineeseen liittyvät rajoitukset ovat merkittävä tekijä. Useissa vanhemmissa malleissa käytetyt kylmäaineet ovat joko jo kiellettyjä tai poistumassa käytöstä lähivuosina niiden korkean ilmastovaikutuksen vuoksi.
Kuinka paljon energiatehokkaampia ovat uudet lämpöpumput verrattuna vanhoihin?
Uudet lämpöpumput ovat keskimäärin 20-40% energiatehokkaampia kuin 10 vuotta vanhat mallit. Vesi-ilmalämpöpumppujen (ilma-vesilämpöpumppujen) SCOP-arvot ovat nousseet tyypillisesti 3.0:sta jopa 5.0:aan, mikä tarkoittaa merkittävää säästöä lämmityskustannuksissa. Teknologian kehitys on parantanut erityisesti kylmien olosuhteiden lämmitystehoa.
Energiatehokkuuden konkreettiset erot:
- Vanhojen ilmalämpöpumppujen COP-arvo on tyypillisesti 2,5-3,5, kun uusissa malleissa se on 4,0-5,5
- Vesi-ilmalämpöpumppujen SCOP-arvot ovat nousseet noin 3,0:sta jopa 5,0:aan
- Maalämpöpumppujen vuosilämpökerroin on noussut keskimäärin 3,5:stä 4,5-5,0:aan
Käytännön esimerkki energiansäästöstä: Omakotitalossa, jonka lämmitysenergian tarve on 20 000 kWh vuodessa, 10 vuotta vanhalla vesi-ilmalämpöpumpulla (SCOP 3,0) sähkönkulutus on noin 6 670 kWh. Uudella tehokkaammalla mallilla (SCOP 4,5) sähkönkulutus laskee noin 4 440 kWh:iin. Sähkön hinnalla 15 snt/kWh tämä tarkoittaa noin 335 euron vuosisäästöä. Kymmenen vuoden aikana säästöä kertyy noin 3 350 euroa, mikä kattaa merkittävän osan uuden laitteen hankintahinnasta.
Uusien lämpöpumppujen etuja ovat myös:
- Parempi toiminta kylmissä olosuhteissa, mikä on erityisen tärkeää Suomen ilmastossa
- Kehittyneemmät sulatustoiminnot, jotka vähentävät energiankulutusta talvella
- Ympäristöystävällisemmät kylmäaineet, joiden ilmastovaikutus on pienempi
- Kehittyneemmät säätömahdollisuudet ja etäohjausominaisuudet
Mitä korjauksia lämpöpumppuun voi tehdä itse ja mihin tarvitaan ammattilaista?
Omakotitalon omistaja voi itse tehdä lämpöpumpun perushuoltotoimenpiteitä kuten suodattimien puhdistuksen ja ulkoyksikön tarkistuksen. Kaikki kylmäainepiiriin, sähköjärjestelmiin ja kompressoriin liittyvät työt vaativat aina sertifioidun asentajan. Luvaton kylmäainepiirin käsittely on lainvastaista ja voi aiheuttaa turvallisuusriskejä.
Itse tehtävät huoltotoimenpiteet:
- Sisäyksikön suodattimien säännöllinen puhdistus tai vaihto (2-3 kuukauden välein)
- Ulkoyksikön ympäristön puhtaanapito (lehtien, lumen ja roskien poisto)
- Ulkoyksikön lamellien puhdistus pölystä ja liasta (varovasti pehmeällä harjalla)
- Kondenssiveden poistoputken puhtauden tarkistus ja puhdistus
- Laitteen toiminnan tarkkailu ja poikkeamien raportointi
Ammattilaiselle kuuluvat työt:
- Kaikki kylmäainepiiriin liittyvät työt (täyttö, tyhjennys, vuotojen korjaus)
- Kompressoriin ja muihin keskeisiin komponentteihin liittyvät korjaukset
- Sähköjärjestelmiin liittyvät työt ja vikadiagnostiikka
- Vuosihuollot, joihin kuuluu paineiden ja lämpötilojen tarkistus
- Vesi-ilmalämpöpumpun (ilma-vesilämpöpumpun) vesipuolen huoltotoimenpiteet
On tärkeää huomioida, että kylmäainetöitä saa tehdä vain sertifioitu ja rekisteröity asentaja. Kylmäaineiden käsittely on tarkasti säädeltyä niiden ympäristövaikutusten vuoksi. Erityisesti vesi-ilmalämpöpumppujen kohdalla on huomioitava, että järjestelmässä on sekä kylmäaine- että vesipiiri, joiden molempien asianmukainen huolto on tärkeää laitteen toiminnan ja pitkän käyttöiän kannalta.
Säännöllinen huolto – sekä itse tehdyt perustoimenpiteet että ammattilaisen suorittama vuosihuolto – ovat avainasemassa lämpöpumpun käyttöiän pidentämisessä ja optimaalisen energiatehokkuuden säilyttämisessä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Milloin lämpöpumpun tekninen tila vaatii perusparannuksen?
- Mikä aiheuttaa lämpöpumpun toistuvat käynnistys–pysäytyssyklit?
- Kuinka paljon lämpöpumpun lämmitysteho laskee kovilla pakkasilla?
- Mitä hyötyjä saat yhdistämällä energiaremontin ja kattoremontin?
- Kuinka laskea kattoremontin kustannukset eri materiaalivaihtoehdoilla?
